Yhteistyösopimuksen Top 5

1.       Yhteistyön kohde: sovi tarkasti, mitä yhteistyössä käytännössä tehdään. Tämä tarkoittaa, että sopimuksen määritelmäosassa kerrotaan selvästi, mihin yhteistyö rajautuu. Tällä on vaikutusta, kun sovitaan esimerkiksi aineettomien oikeuksien (IPR) omistamisesta ja mahdollisista yksinoikeuksista (eksklusiivisuus). Esimerkki: laitetoimittaja ja  asiakas (tehdasvalmistaja) kehittävät uutta mittalaitetta prosessin kontrolliin. Mistä mittalaitteesta ja mistä prosessista on tarkalleen kyse?

Yhteistyösopimuksen tekeminen on tarkkaa puuhaa. Photo by Amina Atar on Unsplash

2.       Miten yhteistyötä tehdään:  sovi, miten projektia tehdään ja hallitaan. Kuka päättää mistä ja milloin? Entä jos ollaan erimielisiä? Projektisuunnitelma auttaa selventämään teknistä sisältöä .

3.       Aineettomien oikeuksien (IPR) hallinta: sovi selvästi, miten yhteistyön tulokset ja niihin liittyvä IPR hallitaan ja omistetaan. Esim  ylläoleva  mittalaite-tapaus: kuka omistaa mittalaitteeseen tehdyt parannukset ja keksinnöt?  Entä sen soveltamiseen jossain prosessissa? Voiko  mittalaitefirma myydä parannettua mittaria asiakkaan kilpailijoille?

Voiko asiakas kertoa kilpaileville mittaritoimittajille minkälaisen uuden mittarin se haluaa?

Monesti tämä kysymys osoittautuu kaikkein vaikeimmaksi  neuvotteluissa!

4.       Yhteistyön kesto: olennainen osa projektisuunnitelmaa on sen kesto. Kauanko  suunnilleen yhteistyö kestää?  Ja kun se on ohi, päättyykö sopimus saman tien vai jätetäänkö pelivaraa, jotta näkee miten uusi mittari toimii käytännössä? Ja jos koko homma ei toimi, miten voi purkaa sopimuksen kesken kaiken?

5.       Sovellettava laki ja riidanratkaisu:  jälleen kerran keskeinen kysymys – pahan päivän varalle. Selvät pykälät miten menetellä kun homma meneekin pieleen ovat tarpeen. Kun asiat ovat hyvin, sopimusta tuskin edes vilkaistakaan, mutta kun asiat menevät pieleen, sitä luetaan suurennuslasilla!