Pikalukuopas - huomioi nämä 5 asiaa kun luet salassapitosopimusta

1.       SOPIMUKSEN OSAPUOLET

Tavallisessa kielenkäytössä yhtiöistä puhutaan vain sen yleisellä nimellä, sanotaan vaikka Lidl. Mutta kun sopimusta tehdään, tulee kiinnittää huomio yrityksen oikeaan ja rekisteröityyn nimeen, mikä se, missä on osoite ja mikä on yhtiömuoto. Kuvitteellisena esimerkkinä olisi Lidl, virallisesti se onkin Lidl Suomi Ky. , osoite Espoossa. Mutta entä jos sopimus veisikin ylemmäs hierarkiassa, osapuoleksi voisi tulla Lidl Stiftung & Co. KG , Neckarsulm, Saksa. Kuvio olisi  jo ihan toinen.

Salassapitosopimuksen allekirjoitus voi olla pääsylippu neuvottelupöytään, mutta miten se luetaan?

2.       MIKÄ ON SALAISTA TIETOA?

Ihan olennainen osa sopimusta on se miten salassapidettävä tieto määritellään. Tulee olla tarkkana, niin ettei se ole liian laaja ( tai suppea, riippuen tapauksesta). Esimerkkinä muotoilu tyyliin ” Salassapidettävällä tiedolla tarkoitetaan kaikkea tietoa, jonka toinen osapuoli luovuttaa toiselle osapuolelle suullisesti, kirjallisesti, sähköisesti tai muulla tavoin, ja joka on merkitty tai olosuhteiden perusteella ymmärrettävä luottamukselliseksi” olisi yleisenä toimiva mutta hyvin laaja. Jos  halutaan rajatumpaa tiedonvaihtoa voisi lisätä muotoiluun esimerkiksi ” kaikkea sopimuksen tarkoitukseen liittyvää tietoa…”

3.       SOPIMUKSEN TARKOITUS

Avainjuttuja sopimuksessa on sen tarkoitus: mihin ja miksi tietoa annetaan ja vastaanotetaan. Mitä yleisempi määritelmä tarkoitukselle, sen kattavampi on sekä salassapito että siihen liittyvän tiedon käytön rajoitus. Sopimuksessa yleensä nimittäin myös sovitaan, että saatua tietoa voi käyttää vain tarkoituksen toteuttamiseen.

4.       SOPIMUKSEN KESTO

Kauanko on syytä pitää annettuja tai saatuja tietoja salassa? Ovatko ne käyttökelpoisia ja arvokkaita vielä  10 vuoden päästä? Vai riittääkö lyhyempi aika?  Tämän arvioiminen on keskeistä sopimusta tehdessä. Oikean vastauksen löytämisessä tulee tietää minkälaisesta tiedosta on kyse ja miten nopeasti se menettää arvonsa.

5.       SOVELLETTAVA LAKI JA RIITOJEN RATKAISU

Sopimuksissa on hyvä sopia minkä maan lakia noudatetaan ja jos tulee riitoja, miten ne ratkaistaan. Kotimaisissa tapauksissa Suomen laki on ilmeinen valinta, ja  riidanratkaisu voi tapahtua joko oikeudessa tai välimiesmenettelyn kautta. Kummallakin vaihtoehdolla on ilmeiset hyvät ja huonot puolet.

Toki on muitakin tärkeitä kohtia, mutta niistä myöhemmin!